Sjömansbiblioteket

Juha tekee työtä tilalla, mutta hänen vaimonsa Marja kaipaa muualle. Taloon poikkeaa kauppias ja naistenmies Shemeikka. Kun Juhan äiti saapuu taloon, Marja päättää lähteä Shemeikan mukaan Venäjälle. Shemeikan luona Marja on kuitenkin vain yksi tämän lukuisista naisista. Talo on täynnä Shemeikan entisiä rakastettuja, jotka raatavat nyt piikoina, käytännössä orjina.

Marja synnyttää pojan Sheimeikalle, mutta ei taivu kilvoittelemaan Shemeikan suosiosta. Marja onnistuu palaamaan takaisin Suomeen. Kotona Juha on uskonut, ettei Marja lähtenyt vapaaehtoisesti ja etsinyt Marjaa tuloksetta. Marjan palattua pariskunta lähtee yhdessä hakemaan Marjan lasta. Juha pahoinpitelee Shemeikan, joka onnistuu kuitenkin kertomaan Marjan innokkuudesta lähteä pois Juhan luota.

Leevit Madetoja ja Oskari Merikanto sävelsivät Juhan pohjalta oopperan. Lisäksi siitä on tehty useita elokuvia sekä tanssiteatteriesitys.

Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä.

Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.